Mistä pelko syntyy ja pelon hallinta

Pelko on yksi perustunteistamme, ja se on kehittynyt suojelemaan meitä vaaroilta. Kuitenkin nykypäivänä työarjessamme pelon lähteet eivät ole aina hengenvaarallisia. Pelot voivat liittyä sosiaalisiin tilanteisiin, epäonnistumisen pelkoon tai vaikkapa muutokseen omassa roolissa. Oletko koskaan kokenut, että pelko rajoittaa sinua tai estää sinua etenemästä kohti unelmiasi? Pelko voi tuntua lamauttavalta, mutta sen ymmärtäminen tunteena ja hyväksyminen on ensimmäinen askel sen hallintaan.

Pelko voi syntyä monista eri syistä. Evolutiivisesti aivomme on viritetty havaitsemaan uhkia ja reagoimaan niihin nopeasti. Tätä ja monia muita kiinnostavia aivoihin liittyviä ilmiöitä kuvataan YLE Areenassa on vielä maaliskuun ajan nähtävissä olevassa tieteissarjassa "Aivojen arvoitus".

Menneet kokemukset ja negatiiviset muistot voivat jättää jälkensä aivoihin, ja myös epävarmuus tulevaisuudesta voi herättää kontrollin menettämisen pelkoa. Myös ympäristömme ja kasvatuksemme voivat vaikuttaa siihen, mitä pelkäämme ja miten reagoimme meitä pelottaviin tilanteisiin.

Resilientti ajattelu ja pelon käsittely

Pelon voittaminen ei ole aina tarpeellista. Olen aiemminkin tuonut esille sitä, että tunteissa ei ole kyse niiden voittamisesta. Sen sijaan voimme oppia elämään pelon tunteen kanssa ja jopa hyödyntämään sitä voimavarana. Resilientti ajattelu auttaa suhtautumaan pelkoon uudella tavalla: haasteet eivät ole esteitä, vaan viestejä ja mahdollisuuksia kasvuun.

Ajatus - Tunne - Toiminta -malli tarjoaa selkeän tavan tutkia ja käsitellä pelkoa. Se auttaa meitä tarkastelemaan pelkoamme objektiivisesti ja muuttamaan suhtautumistamme siihen. Kun tunnistamme, miten ajatuksemme vaikuttavat tunteisiimme (tässä: pelko) ja edelleen toimintaamme, voimme tietoisesti muuttaa toimintatapojamme ja ajatuksiamme.

Pelko vaikuttaa sekä mieleen että kehoon. Se voi ilmetä fyysisinä oireina, kuten sydämen tykytyksenä, hikoiluna tai lihasjännityksenä. Mentaalisesti se voi estää meitä näkemästä tilanteita realistisesti ja kaventaa fokusta ajattelussamme. Pelko voi myös ohjata käyttäytymistämme ja saada meidät välttelemään tilanteita, jotka voisivat auttaa meitä kehittymään ja saavuttamaan tavoitteitamme.

Pelon hallinta - vinkkejä

Pelon kohtaaminen ja hallinta vaatii tietoista työtä. Ensimmäinen askel on tunnistaa ja hyväksyä oma pelkonsa osana inhimillistä kokemusta. Sen jälkeen voimme kyseenalaistaa pelkojamme: ovatko ne realistisia vai liioiteltuja? Kun pohdimme, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, ja miten todennäköistä se on, voimme alkaa nähdä pelkomme uudessa valossa.

Pelkoa voidaan hallita myös altistamalla itsensä sille asteittain. Välttely vain vahvistaa pelkoa, kun taas sen kohtaaminen pienissä erissä auttaa vähentämään sen voimaa. Rentoutumisharjoitukset, kuten hengitysmeditaatio, voivat rauhoittaa kehoa ja auttaa palauttamaan hallinnan tunteen. Lisäksi pelon voi kääntää voimavaraksi: voimmeko käyttää sitä motivaationa parempaan valmistautumiseen tai itsensä kehittämiseen?

Tekoäly voi myös olla hyödyllinen apuväline itsereflektion tukena.

Tekoälyavusteinen harjoitus: 

Kysy tekoälyltä: "Mitä näkökulmia voin ottaa tähän pelkoon?" Kirjoita esiin tulevat vastaukset ylös ja tarkastele, syntyykö uusia oivalluksia. Voit myös pyytää tekoälyä esittämään kysymyksiä, jotka auttavat sinua syventämään ymmärrystäsi pelostasi. Myös keskustelu muiden ihmisten kanssa, kuten ystävän, valmentajan tai terapeutin, voi tarjota uusia näkökulmia ja tukea pelon käsittelyssä. Business coachin kanssa voi käsitellä työkontekstiin liittyviä pelkoja ja epäilyksiä, kun taas muutosvalmentaja voi auttaa tunteen editoinnissa. Keskusteluissa tavoitteena olisi saada sinulle uusia näkökulmia pelon tunteeseen liittyvän tilanteen näkemiseen, ei tilanteen "mässäilyä" yksityiskohtaisesti ja sen läpikäyntiä uudestaan, mikä voi itse asiassa vain voimistaa pelkoa.

NLP-harjoitus: Pelon rakenteen muuttaminen

Pelkoa voidaan tarkastella rakenteellisena ilmiönä. Joskus pelko tuntuu suurelta ja hallitsemattomalta, mutta sen rakenteen muuttaminen voi auttaa vähentämään sen vaikutusta. NLP-harjoitus tähän liittyen voisi olla esimerkiksi tämänkaltainen pelon editointi:

1. Kuvittele pelkosi mielessäsi. Minkä muotoinen se on? Onko se suuri vai pieni? Missä se sijaitsee mielessäsi?

2. Kuvittele, että pienennät pelkoa asteittain. Tee siitä ensin puolet pienempi, sitten neljäsosan kokoinen. Siirrä sitä kauemmaksi ja muuta sen väriä haaleammaksi.

3. Jos pelolla on ääni, vähennä sen voimakkuutta. Kuvittele, että sen sävy muuttuu huvittavaksi tai lempeäksi.

4. Muuta sen rakennetta lisää. Muuta se muodoksi, joka tuntuu vähemmän uhkaavalta.

5. Tarkastele uudestaan. Miltä pelko nyt tuntuu? Onko se enää yhtä voimakas?

   
   

Monet ihmiset huomaavat, että tämänkaltaiset mielikuvaharjoitukset auttavat tekemään pelosta vähemmän vaikuttavan ja helpottavat sen kohtaamista. Tämä harjoitus voi olla erityisen hyödyllinen silloin, kun pelko estää meitä tekemästä asioita, joita haluamme. Pelolle voi keksiä myös nimen ja kutsua se kylään. Tästä menetelmästä voit lukea lisää esimerkiksi Voi Hyvin lehden pelon käsittelyyn keskittyvästä artikkelista.

Kohti uutta suhtautumista pelkoon

Pelkoa ei tarvitse voittaa, ellei sillä ole negatiivista vaikutusta menestymiseesi. Sen sijaan voimme oppia elämään sen kanssa ja hyödyntämään sitä kehityksen välineenä. Kun opimme suhtautumaan pelkoon uteliaisuudella ja hyväksynnällä, sen voima meihin heikkenee. Pelon kohtaamiseen voi myös suhtautua kiinnostavana merkkinä siitä, että olemme kasvamassa ja astumassa ulos mukavuusalueeltamme.

Tärkeää on tietää, että on olemassa erilaisia keinoja, joita voi kokeilla tilanteissa joissa pelko estää toimimasta tai rajoittaa elämää. Meillä kaikilla on olemassa voimavarat sen käsittelyyn ja osaava valmentaja ohjaa prosessia, jolla tunteen vaikutus saadaan hallintaan.

Miten sinä kohtaat omat pelkosi? Voisiko näistä ajatusmalleista ja työkaluista joku tulla sinulle kokeiluun?